Hollolan vihreät edistävät uusiutuvaa energiaa – Touko Aalto ja energiaseminaari Kinnarin tilalla 28.10.2017

Kinnarin tilalla energiaseminaarin järjestäminen puoluejohtaja Touko Aallon maakuntakierroksella 28.10.2017 oli menestys.

Vihreiden puolueen puheenjohtaja Touko Aalto lähestyi asiaa uusiutuvan energian ja maaseudun työllisyyden näkökulmasta ja kantoi huolta oltuaan valtionvarainministeriössä maatalouden kannattavuuslaskelmien kanssa tekemisissä. Ulkomailta tuotu energia voitaisiin korvata kotimaisella maaseudun tuuli- ja aurinkovoimalla tai biovoimalla, ja samalla saataisiin työllistettyä ihmisiä ja paremmin tuloja maaseudulle, parannettua energian kotimaisuusastetta sekä huoltovarmuutta ja lisättyä työllisyyttä. Suurempi osa uusiutuvaa energiaa saataisiin tuotettua maaseudulla, jos poistettaisiin suurteollisuuden tukia ja uudistettaisiin energiaverotusta.

Puoluesihteeri Kaisa Hernberg lähestyi uusiutuvan energian kannattavuutta ja hajatuotantoa lainsäädännön esteiden purkamisen näkökulmasta: energiaosuuskuntien tekemistä ja normaalia pientuotantoa ei saada kannattavaksi, ellei ratkaista toisaalta isojen energiayhtiöiden sähkönsiirrosta ja sähköverkon ylläpitämiseksi tarvittavaa sähkösiirtomaksua ja valtion sähköveroa ja toisaalta pureta suurteollisuuden tarvitsemien fossiilisten polttoaineiden tukijärjestelmää. Tämä synnyttäisi erilaista tuottavuutta, jossa sijoittajat olisivat valmiit sijoittamaan rahojaan uusiutuvan energian tuotantoon. Ongelmaa kuvaa se, että esimerkiksi Helenin eli Helsingin energiayhtiön kokeilu”kontti” eli jättiakku varastoi aurinkoenergiaa, mutta joutuu maksamaan sinne syötetystä ja uudelleen käyttöön laitetusta energiasta kaksinkertainen siirtomaksun, mikä syö hankkeen kannattavuutta ja vähentää sijoitusmielessä tehtyjä investointeja – omaksi energiaksi aurinkoenergia sen sijaan saattaa olla varsin kannattavaa.

Tohtori Kati Manskinen Lahden Tiede- ja Kehitysyksiköstä ja LUT:n professori Olli Pyrhönen kertoivat olemassaolevista hankkeista. Yleisö oli erittäin huolissaan siitä, että tuuli- ja aurinkovoimasta sekä sähkönsiirrosta on vanhoja ennakkoluuloja ja asenteita, jotka ei vastaa nykytutkimusta. Siksi kehityshankkeena on InforME -sivusto, jonne on muotoilijoiden ja tieteen ammattilaisten yhteisprojektina syntynyt sivusto, joka antaa käytännön tietoa yksittäiselle pientuottajalle tai kuluttajalle. Sieltä saa asiantuntevaa tietoa ja laskureita, kannattaako tuulivoima tai aurinkovoima ja miten hyödyntää biotaloutta maataloudessa. Lisäksi Suomessa ilmapiiriä kuvastaa se, että biokaasuautoa ei saa tankattua kaikkialla Suomessa tai sähköauton latausta ei saa toteutettua kaikkialla, jolloin täytyy turvautua perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Yleisön joukosta kysymykset virheellisistä käsityksistä tuulivoiman haitallisuudesta ihmisten terveydelle Olli kuittasi tuulesta temmatuiksi eli suurin yksittäinen haitta on melu, jos se tulee yli 50 desipelin voimakkuudella kotiin – silloin se on liian lähellä. Välke- ja muita säteilyjä ei ole tieteellisesti todettu haitallisiksi.

Varsin mielenkiintoista oli kuunnella Jussi Kuuselan alustusta aurinkoenergiasta, jossa päädytiin Hernbergin kanssa samaan lopputulokseen – aurinkoenergia kannattaa seitsemän kuukautta vuodessa, mutta toimii hybridinä eli täydentävänä energiana viilennykseen. Suomalaisilla menee Tiilikkalan mukaan yhtä paljon energiaa viilentämiseen kuin talojen lämmitykseen, ja aurinkoenergia, jos rajoitukset puretetaan, olisi kyllä tuottavaa. Tällä hetkellä aurinko on erittäin kannattavaa silloin, kun energia saadaan käytettyä lähinnä näinä seitsemänä kuukautena omaan käyttöön, mutta sähköyhtiöille sitä ei kannata myydä – ellei ole kuin Gallialaiskylä eli Welthaimin kokeilukylä, joka kyllästyi ja rakensi oman kylän sähköverkon itse, jolloin osuuskuntan oma auringontuotanto meni täsmälleen oman kylän hyväksi.

LUT:n professori Olli Pyrhönen puhui tuulivoimasta ja yleensä tutkimushankkeista. Ollin mukaan tuulivoima on ehdottomasti tuottavin energiamuoto ja täysin ilmaista energiaa. Suomessa pitää vain olla valmiutta rakentaa isoja myllyjä – valmius on jo 180 metrin myllyihin. Koska tuulivoima menee kolmen potentiaalina, niin ei riitä 30 metrin mylly, vaan pitää nostaa sinne, missä tuulee: tarpeeksi korkealle tai rannikolle. Jaa, että missä tuulee, sen löytää Soininvaaran aikanaan ideoimasta tuuliatlaksesta. Parasta tuulivoimassa on se, että se toimii myös talvella, jolloin aurinko ei välttämättä paista, ja silloin kun tarve on suurta. Esimerkiksi Iin kunta säästi ensimmäisenä vuotena energiakustannuksissa 47% ja myy tuulienergiaansa muille. Tähän Tuija Brax kommentoi, että tähän tarvitaan kunnassa tahtotila, ja oikeaa tietoa.

tutkimusprofessori ja erävihreiden vpj Kari Tiilikkala kertoi bioenergiasta, jossa ihminen on potentiaalisen bioenergian tuottaja. Bioenergiaa ja lämpöä hukataan jäteveden ja tuuletuksen muodossa talosta, mutta se olisi paremmin otettavissa talteen nykytekniikalla.

Myös suljetussa materiaalikierrossa käytetään energia ja tuotteet paremmin hyödyksi, mitä voi käyttää erilaisissa prosesseissa, kuten metsäteollisuudessa ja osassa elintarviketeollisuudessa on käytetty. Bioenergian kohdalla LUT:n Kehitys- ja tiedekeskuksen tutkimuksissa on selvinnyt, että bioenergiaa ei kannata hukata: jopa puusta on rikastettavissa yli 400 erilaista kaasua, ja lannasta voi ottaa typen talteen ennen energiapolttoa ja kierrättää. Energianpolttoa voi hidastaa ja säätää, jotta tuotto on parempi, nykyinen biohake tuhlaa energiaa. Lisäksi tällä hetkellä kitupuuta jää keräämättä, kun sen vienti energiaksi on kalliimpaa kuin jättäminen luontoon. Tähän yleisö kommentoi, että biomassaa tulee myös jättää luontoon, onneksi Teemu Kinnari kertoi, että kantojen lisäksi latvukset ja havut jätetään nykytutkimuksen mukaan biomassaksi korjuuvaiheessa metsiin.

Tohtori Kati Manskinen lupasi jalkauttaa Lamkin sekä LUT:n yhteisprojekteja Hollolaan, oli kyse energiatehokkuudesta, matalaenergiaratkaisuista, symbioosista yritysalueilla energiatalouden ja materiaalitehokkuuden näkökulmasta tai muista ratkaisuista. Kun on ongelma, niihn voi etstiä rahoituksen, ja etsiä, tutkia ja löytää uuden poikkitieteellisen raktaisun, oli ongelma iso tai pieni, oli kysyjä pientuottaja tai isompi taho, tiede- ja kehittämisekeskuksen näkökulmilla voidaan etsiä ratkaisuja.

Kristiina Vanhala-Selinin mukaan Hollolan uusilla yritysalueilla voisi edistää kiertotaloutta ja kehittää uusia yritysalueita energiatalouden ja materiaalikierron näkökulmasta sekä pienempina projekteina voisi kunnassa edistää matalaenergiaratkaisuja kunnallisten rakennusten paremman hukkalämmön talteenoton ja sympioosiajattelun kautta, kuten kunnassa on jo tehty yhdistämällä esim. jäähallin ja uimahallin lämpövirrat ja säästämällä täten energiaa. Lisäksi yleisöstä nousi kiinnostusta Kukonkoivun teollisuusalueen viereen rakentuvan pientaloalueen energiaratkaisuihin, joihin voisi myös hyödyntää uusinta tietämystä.

Kinnarin tilasta kuulimme myös esittelyn ja kiitokset. Lähienergia ja lähituotanto sekä paikalliset energiaratkaisut tarvitsevat jatkossa paikalliset puolustajat sekä valtakunnallisen lainsäädännön muutoksen. Paikalla oli kolme kunnanhallituksen jäsentä, Hannu Siljander, Teemu Kinnari ja Kristiina, jotka olivat kiinnostuneita energiaratkaisuista – Hannu datakeskuksen, Teemu tuulivoiman ja bioenergian edistämisen, sekä Kristiina paikallisten tuottajien sekä kunnan rakennusten sekä yritysalueiden ja kiertotalouden sekä energia- ja materiaalitalouden kannalta. Lisäksi paikalla olleet vihreät valtuutetut, Jaakko, Kristiina ja Tuija, lupasivat edistää energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä uusiutuvaa energiaa ja jalkauttaa sitä myös kuntatstrategiatyössä, kuten yleisössä toivottiin.