Kristiina Vanhala-Selin

 

 

Satsaukset matalan kynnyksen työhön, kuntien ja asiakkaiden ja järjestöjen väliseen yhteistyöhön sekä oppilashuoltoon lisää hyvinvointia ja osallisuutta ja on investointeja tulevaisuuteen. Tarvitaan oikea-aikaista palvelua oikeaan aikaan ja sitä, että eniten palveluita käyttävät, jotka ovat haavoittuvaisimpia, saisivat yhden luukun periaatteen. Tarvitaan enemmän kuntien kanssa yhteistyötä, järjestöyhteistyötä, alan toimijoiden kanssa käytävää vuoropuhelua, kokemusasiantuntijoita ja hyvien käytäntöjen säilyttämistä, jotta voidaan tehdä hoitopoluista sujuvampia. Se ei vaadi lisää rahaa, vaan ajattelutavan muutosta. Ihan samalla tavalla kuin kunnat joutuivat lakisääteisesti ottamaan enemmän vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnista, myös sosiaali- ja terveyspalvelualueet voivat tehdä yhteistyötä rajapinnoissa, ja lisätä alueen kokonaishyvinvointia. Meillä on paljon hoitovelkaa, covid-19-aikaista yksinäisyyttä, lisääntynyttä pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Niitä ei voi selättää ilman yhteistyötä ja kunnollisia kuntoutussuunnitelmia sekä toimivia sotepalveluita.

 

TerveKunta-verkostossa olemme korostaneet sitä, että hyvästä kannattaa pitää kiinni. Aivan kuten Sitran demokratiatyöpajoissa, poikkihallinnollisia uusia tapoja toimia pitää edistää. Se ei ole aina kiinni rahasta, vaan uusista tavoista toimia. Hyviä käytäntöjä tulisi edistää, ja terveysasemat tulisi pitää tärkeinä moniammatillisen kohtaamisen paikkoja, joista saa palveluita. Covid-19 pysäytti kehittämistyön, lisäsi hoitovelkaa ja jonoja ja pakotti siirtämään resurssit vain välttämättömimpään. Haasteet ovat olleet melkoisia: Päijät-Häme on tuottanut alueen hyvinvointipalvelut kustannustehokkaimmin, ja luonut pakon edessä uusia digitaalisia tapoja toimia, jotta saataisiin kaikille samanarvoiset palvelut. Samoin lähipalveluiksi on määritelty asiakkaalle kotiin asti viedyt palvelut, joissa esimerkiksi ikääntymiseen ja moniongelmaisuuteen on vastattu palkkaamalla 50 uutta kodinhoitajaa, ja korostettu arvokasta vanhuutta, jossa saa valita myös oman kodin. Tehostetusta laitoshoidosta on vähennetty paikkoja, koska ikääntymisen myötä ei ole varaa hoitaa kaikkia. Silloin omaishoitoa tulisi tukea enemmän ja luoda uusia yhteisöllisiä tapoja vanhuuteen, ja jokainen tarvitsisi oman lähiomaisen ja huolenpidon. Covid-19 lisäsi huolta yksinasuvista ja mielenterveyspotilaista sekä niistä, jotka eivät edes jaksa tulla palveluiden piiriin. Tarvitaan paljon yhteistyötä kuntien kanssa mielekkään ja arvokkaan vanhuuden sekä mielenterveys- ja päihdetyön kanssa, sekä erityisen tuen ja lastensuojelun kanssa, jotta hoitopolut saadaan kuntoon. Hyvinvointi kasaantuu ja siksi hyvinvointia kannattaa edistää koko maakunnassa, jotta ikävimmiltä ongelmilta vältyttäisiin.

Otan asioista selvää, ja käytän tietoni ja taitoni sydäntä lähellä olevien asioiden hoitamiseen, lapsiin ja luontoon. Pyrin myös etsimään kompromissiratkaisuja ja tekemään uudenlaisia ehdotuksia, jossa olisi paremmin huomioitu eri näkökulmat. Valtuutetun ei tarvitse olla virkamies, mutta joskus selvittämällä asiat voi esittää myös parannusehdotuksia, ja kompromisseja helpommin. Näkökulmani on tavisnäkökulma, se on vapaaehtoistyön näkökulmasta, asiakasnäkökulma ja perheenäidin ja opettajan, erityisen tuen tarvitsijan omaisen näkökulma. Siinä roolissa olen nähnyt viidennen kauden kuntapolitiikan ja useiden sidosryhmien kautta sekä maakuntavaltuuston kuin kansallisen TerveKunta -verkoston ja YK:n HealthyCities-kautta, että myös tavallisen ihmisen näkökulma on arvokas ja tavis-näkökulmasta voi tuoda erilaisia murheita, oli ne palveluita, sisäilmaongelmia, asiakasnäkökulmaa tai järjestöjen rooleja.

Kristiina Vanhala-Selin, äiti, vaimo, peruskoulun opettaja ja kunnanvaltuutettu ja maakuntavaltuutettu

Olen kolmen teinin äiti ja asunut Hollolassa, työskennellyt Hollolassa ja Lahdessa 27 vuotta opettajana ja ollut Päijänteellä Asikkalan kesäasukkaana ahkerasti harrastus- ja museotoiminnassa mukana. Päijät-Hämeessä olen seurannut, että moni asuinalue on turvallinen ja hyvä paikka elää ja kasvattaa perhe. Paljon ihmisiä on muuttanut lisää, ja se on vain hyvä, järkevällä sijoittelulla saadaan enemmän ihmisiä, kunhan virkistysmaastot säilytetään ja ulkoilureitistöjä kehitetään. Asun itsekin lapsuuden pellolla, joka nyt on omakotialue, ja samat metsät ja ryteiköt, joissa lapsuudessa on retkeilty, on lasten ja koiran nykyisiäkin ulkoilumaastoja. Välillä valtuutetun työ onkin tavallisten asioiden hoitamista, sitä että huolehditaan pienestä lapsesta ja tämän oikeudesta puhtaaseen sisäilmaan, hyvinvointiin, matalan kunnyksen työhön, tai että riittää niitä lenkkipoluja myös jatkossa. Matalan kynnyksen työ näkyy opplashuollossa ja oppilaiden ja opettajien arjessa, ja usein sen tärkeän työn näkee vasta, kun se ei toimi, ja siirrytään raskaampiin lastensuojelun toimenpiteisiin. Olen ollut monessa vanhempainyhdistyksessä mukana, istun mielelläni kehittämässä keskustaa viihtyisämmäksi, toimin harrastusjärjestöissä ja kirkon vapaaehtoistyössä. Itse virkistäydyn välillä folkjam-tanssiliikunnassa, vesijumpassa,  mutta enimmäkseen kuitenkin liikun lähimetsässä ja maastoissa koiran kanssa sekä käyn ympäristöyhdistyksen retkillä. Kulttuuritoimintakin on pitkälle musiikkiluokkien konserteissa, jossa olin pitkään ollut puheenjohtaja, lasten kansantanssiesitysten seuraamista ja kannustamista sekä leireillä vapaaehtoistyössä, sekä naislaulajien kuorotoiminnassa niin kunnan juhlissa kuin seurakunnan kuoroissa.  tytön sellonsoittoharrastuksesta ja konserteista rei puoellla nauttimista,  suunnistusmaastoissa tyttären kannustamista ja lasten partioharrastuksen vuoksi on tullut koluttua myös monta paikkaa, tosin kolme lasta ovat hyvin omatoimisia. Olen ahkera valtuutettu, ja pyrin lukemaan päätökset ja ottamaan selvää niistä. Yhteistyöllä valtuustossa muiden kollegojen ja virkahenkilöstön kanssa saa paljon aikaan jo ennen varsinaista päätöksentekoa, ja pieniä asioita voi ajaa siinä samalla. Työ valtuustossa on pitkäjänteistä ja se ei katkea vaalikausien välillä. Olen ahkera puurtaja, ja teen työtä välittämisen, sivistyksen ja ympäristön hyväksi. Pyrin oikeudenmukaisuuteen, kohtuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja suvaitsevaisuuteen sekä tasa-arvoon. Kaikki lautakunnissa ja valtuustoseminaareissa tehty työ ei näy julkisuuteen, mutta kollegat arvostavat tehtyä työtä. Päijät-Häme tarvitsee vihreitä työn jatkajia, jotka pitävät huolta kuntalaisista myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kaikki ei aina voi hyvin, ja jokainen tarvitsee apua. Varsinkin aikoina, jolloin maakunnallisen soten odotetaan hoitavan kaikki, oikeasti tarvitaan matalan kynnyksen lähipalveluita, jotta ihminen saa tarvitsemansa avun ja tehdä kuntien kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi työtä. Kuntalaisia tulee kannustaa aktiivisuuteen oman asuinympäristön

Tarvitaan muutosta, koska yhteiskunta muuttuu.

Perusarvot silti säilyvät: välittäminen, tasa-arvo, hyvinvointi.

Meillä ei ole varaa syrjäytyneisiin.

Satsaukset ennaltaehkäisyyn, vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen sekä työelämän ja perheen yhteensovittamiseen kannattavat aina.

Samoin meidän juuret – perinteet, historia ja arvostus – tulevat säilymään, mutta on hyväksyttävä, että kulttuuri muuttuu jatkuvasti ja tarvitsemme myös kulttuurin tekijöitä hyvinvoinnin lisäksi.

Olen samoilla teemoilla ollut mukana kuntavaaleissa, ja nyt ensimmäisessä aluevaaleissa haluan edistää näitä samoja asioita. Ohessa kunnallisvaaliteemat vielä näkyvillä.

Olen ahkera valtuutettu, ja pyrin lukemaan päätökset ja ottamaan selvää niistä. Yhteistyöllä valtuustossa muiden kollegojen ja virkahenkilöstön kanssa saa paljon aikaan jo ennen varsinaista päätöksentekoa, ja kuntalaisten pieniä asioita voi ajaa siinä samalla.

Työ valtuustossa on pitkäjänteistä ja se ei katkea vaalikausien välillä. Olen ahkera puurtaja, ja teen työtä välittämisen, sivistyksen ja ympäristön hyväksi. Pyrin oikeudenmukaisuuteen, kohtuullisuuteen, kestävään kehitykseen ja suvaitsevaisuuteen sekä tasa-arvoon.

Kaikki kunnanhallituksessa, konsernijaoksessa, Salpakierto OY:n hallituksessa, Päijät-Hämeen Kesäyliopiston johtokunnassa ja PHHYKY:n varavaltuutettuna, sekä valtuutettuna tehty työ valtuustoseminaareissa tehty työ ei näy julkisuuteen, mutta kollegat arvostavat tehtyä työtä. Kunta tarvitsee vihreitä työn jatkajia, jotka pitävät huolta kuntalaisista myös taloudellisesti tiukkoina aikoina.

Kaikki ei aina voi hyvin, ja jokainen tarvitsee apua joskus. Kunnan tärkein tehtävä on välittää toisista. Varsinkin aikoina, jolloin maakunnallisen soten odotetaan hoitavan kaikki, oikeasti tarvitaan matalan kynnyksen lähipalveluita, jotta ihminen saa tarvitsemansa avun ja tehdä kuntien kanssa hyvinvoinnin edistämiseksi työtä.

Kun kertasin, mitä viime valtuustokautena olen edistänyt, niin palasin perusasioihin: kunta on kuntalaisia varten ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen arkeen kuulemalla kuntalaisia ja järjestää palvelut. Kun Hollola liittyi TerveKunta -kansalliseen verkostoon, sain kunnian Hollolan kautta olla Suomen/THL:n edustajana YK:n Euroopan pääkallopaikalla Kööppenhaminassa mukana hyväksymässä YK:n Agenda2030 HealthyCities mukaiset tavoitteet seuraavalle 5 vuoden ohjelmakaudelle, ja järjestin myös kansallisen verkostotapahtuman Hollolaan.
Meillä tehdään moni asia uudella tavalla, ja nostan hattua meidän sivistykselle ja vapaa-aikatoimelle sekä on linkitetty kestävä kaupunkikehitys ja ilmasto-ohjelma mukaan. Tässä ollaan tehty todella paljon töitä verkostossa, järjestöyhteistyössä, ilmaisissa tiloissa kuntalaisille, osallisuushankkeissa, matalan kynnyksen työssä, osallistavassa budjetoinnissa, kuntalaiskuulemisisssa ja nyt jopa kulttuuriohjelmassa lapsille sekä liikunnan edistämisessä. Iso kiitos myös meidän perusopetukselle ja varhaiskasvatukselle, jotka pitävät laadukasta palvelutuotantoa.Hollola on KETS- ja HINKU-kunta, saatiin nämä myös meidän omiin konserniperiaatteisiin ja vaatimuksiin tytäryhtiöille sekä oma ilmasto-ohjelma. Olemme vähentämässä köyhyyttä ja lisäämässä tasa-arvoa ja hyvinvointia, nuorten parissa on hyviä hankkeita, joilla kuullaan ja osallistetaan nuoria, tehdään ilmaisia bänditiloja, harrastuksia, äänitysstudioita, leikkipaikkoja, parannetaan uimarantoja ja tehdään yhteisökirjastoa. Hyvinvointikompassissa olen esitellyt Hollolan lukuja, ja vaikka meillä kovaan ääneen aina vaaditaan asioita, niin Hollola on Suomen kunnista vähän kuin Espoo, kehyskunta, jossa arvostetaan luonnonläheisyyttä ja turvallista lähiympäristöä, mutta osa palveluista haetaan naapurikunnista. Meillä on kunnassa koko ajan haaveita: tällä hetkellä haaveina on tiheä joukkoliikenteen syöttöverkko Kangasalan mallin mukaan keskustasta ja koulukyyditysten yhdistäminen normaaliliikenteen piiriin. Virkistysreitistöjä on lisätty ja lähiluonnon merkitys on kasvanut varsinkin covid-19 -aikaan.
TerveKunta-verkostossa ei olla siksi, että ollaan mallikunta, vaan myös siksi, että pahoinvointiongelmiin voidaan puuttua: Hollolassa on puututtu nuuskaan ja päihdeongelmiin ja terveelliseen ruokailuun kouluissa, mutta koko kunnassa hyvinvointiohjelma tehdään seuraavalle kaudelle ensi valtuustokauden ja strategian yhteydessä. Valtakunnalliseseti olemme nostaneet THL:n ja STM:n kanssa neljän vuoden kärjiksi Suomessa mielenterveyden edistämisen kaikille, ikääntymisen tukemisen, kuntalaisten osaamisen ja kulttuurin ja liikunnan edistämisen kunnissa.

Kuntalaisia tulee kannustaa aktiivisuuteen oman asuinympäristön viihtyisyyden lisäämisessä sekä harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden kehittämiseksi. Osallistavat kuntalaisfoorumit, tilavuokrien poistaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen ovat jatkossakin kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeitä – unohtamatta liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia.

Luonnolla ja lapsilla ei ole ääntä. Puolustan kuntalaisten mahdollisuuksia liikkua ja olla luonnossa ilman, että siellä törmää edelleenkään moottoriajoneuvoihin.

Sivistys tulee nostaa kunnan lippulaivaksi, ja säästökuurien sijaan satsata sekä kyläkouluihin lähipalveluna että isoihin kouluihin tasa-arvoisina maailman parhaina kouluina. Homeongelmiin tulee puuttua heti.

sivustot löytyvät http://www.kristiinavanhala-selin.net/

Tällä valtuustokaudella olen pystynyt hyödyntämään telassa aiempia sivistyslautakunnan tietoja ja taitoja: puhdas sisäilma, kiinteistöohjelma ja kaavoituksen turvalliset ratkaisut antaa puitteet hyvälle perusopetukselle ja turvalliselle ja terveelliselle ympäristölle.Sisäilmamittaukset ja niihin nopea reagointi on kunnassa hienoa, ja ongelmien laajuuden kartoittamiseksi huolto- ja seurantamenetelmiä kehitetään jatkuvasti, toivottavasti yhteistyössä käyttäjäkunnan kanssa. Esimerkiksi telan tavoitteisiin kirjattiin ensi vuodella, että kirjallinen ilmoitus sisäilmasta pitää tutkia heti, ja tehdä välittömät ja pidempiaikaiset suunnitelmat ongelmien korjaamiseksi.

Ongelmaksi joskus muodostuu se, että ihan kaikkia oireen aiheuttajia ei löydetä lisätutkimuksista huolimatta, ja tuloksena voi olla siirtyminen parakkikouluun ja uuden koulun rakentaminen, kuten Salpakankaalla ja sitä ennen Kankaan koulussa tapahtui. Vanhan korjaus voisi olla vielä kalliimpi ratkaisu. Vaatii rohkeutta myöntää se, että uuden rakentaminen voi olla pidemmän päälle kannattavampaa kuin tekohengitys terveyden kustannuksella, vaikka lainakanta kunnassa nouseekin lyhyessä ajassa.

Sydäntä lähellä on edelleen koulutus, luonto ja lapset. Erityisesti sivistyslautakuntaan pidän yhteyttä asiatilanteissa, oli kysymys Vesikansan oppilashuollon uudelleenrakentamisesta tai kouluisännästä tai tuntikehysasioista. Samoin koulukyyditykset ja kirjastonjohtajan työn uudelleenjako on puhuttanut ja päästiin itsenäiselle Hollolalle tyypilliseen työnjakomalliin, jossa johtajan tehtävät jaettiin eri toimijoille, ja myös kulttuurin hoitaminen jäi Hollolan käsiin.

Pienemmät kyläkoulut ovat saaneet toimia kyläkeskuksina ja elävoittäjinä, vaikkakin pienimpien koulujen seiniä ei ole lähdetty yleensä laajentamaan kunnan raskaan investointiohjelman vuoksi, vaan ohjataan isompia keskuskouluun tai Salpakankaalle. Samoin lukio sai jäädä paikalleen ympäristösertifikoituna lukiona, jolle on oma tilauksensa itsenäisessä Hollolassa. Paljon kysymyksiä on herättänyt nuorisotyöntekijöiden vähyys, ja nyt nuorisotyö on nostettu yhteiseksi vapaa-ajan toiminnaksi,  mutta tässä on hyvä muistaa, että Hollolan panostus on erityisnuorisotyössä,

Kunnasta on myös tullut liikkuva kunta, ja puitteet terveysliikunnalle pitää olla kunnossa, oli kyse metsäreiteistä, sisä- ta ulkoliikuntapaikoista. Kunnan säästöpaineet ei saisi kohdistua matalan kynnyksen resursseihin, koska satsaamme vahvasti liikuntapaikkojen rakentamiseen. Kulttuurin edistämiseen tulisi kiinnittää jatkossa suurempaa huomiota, ja rakentaa myös Mielen hyvinvointia metsistä sekä keskittyä mielenterveyden ongelmiin.

Perheiden valinnanmahdollisuus on tärkeää, yksityisen perhepäivähoidon tukea tulisi lisätä lähemmäs Lahden tasoa. Kunta voisi välttää investointipaineita ja vanhemmat voisivat saada esim. naapurikunnan rajapinnoilla tai kyliltä lähempää tutun hoitajan. Yksityinen ei korvaa, vaan täydentää kunnan palvelua, ja heiltä tulee vaatia kunnan vasun eli varhaiskasvatussuunnitelman noudattamista. Samoin nuorisovaltuusto oli aikanaan vihreiden aloite, jotta toiminta olisi saatu pitkän tauon jälkeen käynnistymään.

Luonnonsuojelua pitäisi kehittää siten, että virkistysalueilla ja suojelualueilla rajausta ja reititystä tulisi parantaa ja pitkospuita uusia. Ihmisen mieli lepää luonnossa, jonka tulisi olla kaikkien ulottuvilla, eikä siellä tarvitse pelätä törmäävänsä mönkijään tai moottorikelkaan. Luonnonsuojelu on parasta ihmisen suojelua, ja mitä pidemmälle taajamasta pääsee, sitä enemmän mieli lepää. Suojelualueiden pitäisi olla sen verran laajoja, että myös maanomistaja saisi kohtuullisen korvauksen maastaan. Myös virkistysmetsän hoidossa tulisi kiinnittää siihen, että jää riittävästi monimuotoista metsää ja poluista huolehditaan. Salpausselän luonnonsuojelualue tai kansallinen kaupunkipuisto jo nykyisille naturaverkolle voi olla matkailuvaltti ja antaa upealle geologiselle muodostumalle ja perinteiselle hiihtoreitistölle sen arvon, joka sille kuuluu.

Terveydenhuollossa olen katsonut, että ennaltaehkäisyn lisäksi tarvitaan myös oikeaan aikaan tulevaa hoivaa.  Tukipalveluita erityisopetuksesta pitäisi olla tasaisesti käytössä eri kouluissa, jotta arki kouluissa ja päiväkodeissa sujuu, ja oireiluun voidaan heti puuttua.

Lähidemokratia on unelma, jota kunnassa voi toteuttaa. Lähineuvostojen lisäksi asiakasdemokratiassa olisi kehittämistä, mutta tärkeintä on, että onnellinen ihminen voi vaikuttaa myös omaan lähiympäristöönsä, toimia järjestöissä ja vaikuttaa työhönsä. Olin SITRA:ssa kehittämässä alue- ja demokratiaa ja nyt olisi mahdollisuus myös työllistää ihmisiä alueellisesti, ja tässä olisi paljon kehittämistä. Olen tyytyväinen myös meidän vapaa-aikatoimen hankkeisiin ja haluan kiittää Hollolaa hienosta työstä.

Olen mielelläni mukana tekemässä työtä kaikkien kuntalaisten hyväksi. Ketään ei voi jättää. Covid-19 -ajan jälkeen pitää olla mahdollisuuksia kehittää osallisuutta, parantaa mielenterveyden edistämistä sekä muistaa ikääntyviä, rakentaa yhteisöllisyyttä, viedä ilmasto-ohjelma maaliin, nostaa kestävä kehitys mukaan kuntavaalien teemaksi ja ottaa huomioon virkistysalueet.

#Hollola #kuntavaalit2021 #Vihreät #KristiinaVanhala-Selin #VihreatDeGröna #Hyvinvointi #TerveKunta #TerveKunta-verkosto #THL #STM #Hyvinvoinninedistäminen #Onnellinen #Kunta #HyvinvointiaHollolasta #Kunta #Vaalitnumero108 #MuistaÄänestää #ÄäniVihreille #HuomennaHollola #HuomennaHollolaonVihreämpi #HuomennaSuomiOnVihreä #luonnonsuojelu #virkistysalueet #ParempiTulevaisuus

Nähdään myös vaalien välissä, ota yhteyttä, vieraile kotisivuilla.