Hollola teki hyvän kuntavaalistrategian yhteistyössä ryhmyreiden kanssa. Sen ensimmäisienä arvona on tulevaisuustaitoinen ja se on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön mukaisesti kestävän kehityksen mukainen ja korostaa toiminnassaan vastuullisuutta. Lisäksi osallistaminen nousi vahvasti esiin hyvinvoinnin pohjana, ja voidaan johtaa sekä tiedolla että sydämmellä.
Aluksi strategiasta kuitenkin meinattiin poistaa alusta #montaluontoa ja luonnonläheisyyttä ja ilmastonmuutosta ei muutenkaan olisi huomioitu riittävästi. Siksi Matti Laurila teki muutosesityksen, jossa olisi haluttu Visiosta pois lause, jonka mukaan Hollolan tuntee 5 prosenttia suomalaisista, mutta sitä rakastaa 80 prosenttia hollolalaisista, ja korostaa mielummin meidän luonnonläheistä Salpauksen luontoa, historiaa ja kulttuurimaisemaa.
Muutosesitys:
”Viihtyvyytemme perusta on lähiluonto metsineen ja järvineen, sekä kumpuilevine peltomaisemineen sisältäen Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet: Hollolan kulttuurimaisemat sekä Tiirismaan ja Salpausselän maisemat. Kuntamme on osa Unescon Salpausselän Geoparkia. Halutussa Hollolassa on monimuotoinen luonto, jonka jatkuvuuden takaamme panostamalla luontokadon estämiseen, luonnon ennallistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.”
Vihreä valtuustoryhmä kannatti tätä muutosesitystä, mutta se ei ollut yhdessä sovitun mukainen. Tarkemmin strategiaa työstetään eri työryhmissä, joissa Teemu Laine edustaa vihreitä hallituksen alaisessa strategian jalkauttamisryhmässä, Kristiina Vanhala-Selin elinvoiman palvelualueen stratgian jalkauttamisryhmässä ja Tuija Braxin tilalla varajäsen Pasi Koistinen hyvinvoinnin palvelualueen strategian jalkauttamisryhmässä. Silloin konkretisoituu strategiatyö.
Vihreät sai myös sisäisesti ajettua strategiaan ja visioon omia tavoitteitaan ja lisäksi säilytettiin brändi-ilme ja #Hollola #MontaLuontoa . Ohjausryhmässä Kristiina Vanhala-Selin oli työssä mukana.
